Pienen, nälkäisen koiran laihduttaminen ei ole ihan helppoa. Varsinkaan kun koko perhe ei ole motivoitunut asiaan.
Prixy
on saanut liittolaisen jatkuvaan nälkätilaansa. Iskä ymmärtää hyvin
nälkäistä "tyttöään" ja antaa milloin mitäkin herkkua Prixylle.
Äiskä
taas on sitä mieltä että "hidastava ruokakuppi" on auttanut. Koska
Prixy nykyään on viimeisenä valmis on muut ruokakupit jo tyhjentyneet
ennen kuin Prixy pääsee tutkimaan niiden sisältöä. Lisäksi ruokailun
yhteydessä ollut hurja hosuminen on hävinnyt lähes kokonaan. Myös kun
iskä antaa ruokaa koirille.
Koska
ruokaa ei voi loputtomasti vähentää, olemme lasten kanssa yrittäneet
aktivoida Prixyä hieman. Sohvaperunamme kun ei vättämättä välitä
pakkaslenkeistä ja kesäisinkin pihalla on hauska makoilla auringossa.
Kun perheen muut koirat juoksevat ympäri pihaa leikkien, seisoo Prixy
tavallisesti ulko-oven edessä haukkumassa, mikä nyt ei hirveästi kuluta
energiaa.
Mahdollisesti
Prixy voi muutaman kerran paimentaa leikkiviä laumakavereitaan, mutta koska hän ei
kuitenkaan pysy vauhdissa mukana niin hänen armonsa kyllästyy aika
nopeasti ja kinuu sylipaikkaa iskältä.
Pallot ja lelut ovat Prixyn mielestä kakaroille, ainoa motivaattori Prixylle on ruoka!
Jostakin
kumman syystä Prixy kuitenkin rakastaa lumikokkareita. Hän ei juokse
niiden perässä, jos niitä heittää, mutta ilmaan heitettäessä lumi on
hauskaa ja sitä voi hieman metsästää. Siispä nautimme talven iloista,
edes hetkellisesti. Kulutetaanhan sitä energiaa näinkin.
![]() |
